Työharjoittelu Helsingin tuomiokirkkoseurakunnalla päättyi tällä viikolla. Olo on väsynyt, iloinen ja innostunut, sillä työskentely seurakunnalla oli yllättävän joustavaa ja tarmokasta! Tällä tarkoitan sitä, että pystyin työssäni hyödyntämään omia vahvuuksiani, antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä opettamaan lapsia/nuoria vastuullisempaan arkeen. Kaikista haastavinta harkassa oli työajaton työskentely, sillä esim. partiokokouksen suunnitteleminen oli minulle työaikaa. Se, että herään aamulla klo 8 piirtämään ja monistamaan peippoja kerhoa varten, oli työaikaa. Tai se, että lähden keräämään pajunkissoja pääsiäisaskarteluja varten.
Nyt pitäisi kuitenkin keskittyä viimeisiin raportteihin ja seminaareihin ennen kesätöitä. Kaiken tämän hälinän keskellä tekisi niin mieli vain käpertyä sohvalle ja nauttia hiljaisuudesta muutama päivä.
