Heinäkuun vapaat viikot

Nyt kun kesätyöt ovat vihdoin ohi, on ollut taas aikaa puuhailla kotona kaikenlaista. Koska Mäntsälän leiri oli harvinaisen tavallinen, olen palautunut leirikoomasta nopeasti. Näin ollen rinkka tyhjeni paluupäivänä, pyykit tuli pestyä sekä koti siivottua alle kolmessa päivässä. Lisäksi pääsin vihdoin käyttämään kastehelmi -astiasarjaa ensimmäistä kertaa, jotka löysin poistomyynnistä jo jonkin aikaa sitten. Erityisesti olen iloinnut meidän riippupetuniasta, joka on kasvanut pienestä taimesta  suureksi ja kauniiksi.

Keskeneräinen KYH -projekti Menninkäinen rupeaa olemaan jo hyvällä mallillaan. Lahkeet on yhdistetty sekä molemmat hihat alkavat olla jo valmiina. Vielä kun saisin selkoa, miten hihat tullaan yhdistämään. Ensimmäiseksi haalariksi kaikki on mennyt toistaiseksi hyvin, mutta ohjeiden lukemisessa minulla on vielä treenattavaa.

Palattuani takaisin Espooseen matkasimme pian koko perheen voimin Uuraisille Höytiän pikkukylään sukukokoukseen. Höytiässä on ukkini koti, jossa pidetään sukukokouksia noin kolmen vuoden välein. Itse en ole aikaisemmin päässyt kokouksiin, sillä olen ollut rippileirillä, partioleirillä tai muualla maailmassa samaan aikaan. Olen iloinen, että pääsin tänä kesänä, sillä moni sukulaisista alkaa olla jo niin vanhoja, että seuraavalla kerralla heitä ei välttämättä enää ole. Matkalla Uuraisille poikkesimme suloisessa Karoliinan Kahvimyllyssä, johon äiti ja mummi ovat kovasti ihastuneet. Nyt myös minä.

Mäntsälä mielessäin

Mainitsin ennen rippileirille lähtöä muutamalle kollegalle lähteväni Mäntsälän seurakuntaan tekemään viransijaisuutta ja moni oli kommentoinut, että siellä tulee olemaan hyvin erilaista. Nämä kommentit tekivät minut hieman varautuneeksi, mutta kommenteista ja kiireisestä aikataulusta huolimatta lähdin Mäntsälän rippileirille hyvillä mielin. Ja oikeassahan Espoon kollegat olivat. Siellä oli erilaista.

Perusrunko oli tietenkin sama kuin missä tahansa rippileirillä, mutta koska Mäntsälän rippileirit ovat vihreitä, siellä tehtiin paljon kierrätykseen ja ekologisuuteen liittyviä juttuja, jotka miellyttivät minua suuresti. Esimerkiksi jokaisen lounaan jälkeen punnitsimme biojätteeseen heitetyt ruoat. Tavoitteemme oli laskea heitetyn ruoan määrää joka kerta ja siksi pidimme listaa hukka-ruoan grammamäärästä. Leirin viimeisenä päivänä saimmekin listaan puhtaan nollan! Vihreillä leireillä rukoushelmiin on lisätty myös vihreä luomakunnan helmi, joka on sijoitettu salaisuuden helmien ja yön helmen väliin.

Opin myös hurjasti uusia tapoja toteuttaa oppitunteja ja hartauksia. Erityisesti seurustelu ja rakkaus -oppitunnilla käyttämäni "rakkauden palikat" toimi erinomaisesti tällä ryhmällä, jossa oli tarkoituksena askarrella talo erikokoisista palikoista ja pohtia, mitkä asiat parisuhteessa ovat talon perusta sekä mitä huoneisiin ja ikkunaan voisi sisältyä. Nämä kaikki kannattelevat kattoa, eli rakkautta. Ylipäätään oppitunnit onnistuivat erittäin hyvin sekä minulle jäi olo, että olen antanut kaikkeni.

Kokonaisuudessaan leiri oli hyvin tavallinen ja avoin, mistä iloitsin paljon. Näin ollen minulle jäi aikaa oppia ns. "talon tavoille" ja tutustua työtovereihin, isosiin ja mikä tärkeintä, olla läsnä leiriläisten kanssa. Kaikilla kesän leireillä olen kantanut kameraa mukana, mutta tällä leirillä minulla oli aikaa ja innostusta valokuvata. Siksi sainkin laitettua parhaimmat muistot leiristä tänne. Myös ensimmäistä kertaa työntekijän roolissa vietin aikaa isosten kanssa laulaen ja jutellen. Vaikka Mäntsälässä oli erilaista, se ei haitannut minua ollenkaan. Oikeastaan olen hyvin onnellinen, että pääsin kokemaan uusia tapoja ja mahdollisuuksia sekä kasvamaan työntekijänä. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että kerrankin olen löytänyt paikkani elämässä.

KYH ja uusia haasteita uusissa maisemissa

Vihdoin sain aikaiseksi laittaa edes yhden kuvan kaikista valmiista KYH-sukista. Kaikkia töitä en saanut valmiiksi, mutta seitsemän kymmenestä työstä on ihan ok. Raamattu on ollut kovassa käytössä rippileireillä vuodesta 2005 ja vanhat kannet alkoivat ja repsottaa ikävästi. Nyt se on päällystetty vähän siistimmäksi ja sitä kehtaa käyttää nuorten edessä.

Espoon rippileirit on nyt hoidettu kunnialla pois alta, mutta vielä yksi leiri olisi tiedossa. Nimittäin Mäntsälän seurakunnassa on sattunut sairaustapaus ja tilalle kaivattiin naispuolista, laulutaitoista nuorisotyönohjaajaa. En voinut kieltäytyä työtarjouksesta, sillä homma kuulosti juuri minulle tarkoitetulta keissiltä sekä tässä pääsisin näkemään muiden seurakuntien tapoja toteuttaa riparia. Hieman kiirehän tässä tulee kun on vain muutama päivä aikaa suunnitella oppitunteja, mutta challenge accepted!